Unelmista kiinni pitäminen

Aioin ensin kirjoittaa vasta siinä vaiheessa, kun pääsisin unelmieni maailmanympärimatkalle julkaisten samalla kuvia pienestä mustasta matkakirjasta, jonka sivuja perheeni saisi avata kohde kerrallaan muun matkan pysyessä yllätyksenä, mutta kaksi vuotta korona-arkea eläneenä ja heti ensimmäisen matkakohteen ollessa yhä turisteilta suljettu, tuntuu maailmanympärimatka yhä kaukaisemmalta unelmalta jo ilman maailmantilanteen muuta epävakautta ja kaipaan konkreettista tapaa pitää tämä unelma elossa.


Vaikka tästä syystä päädyin kirjoittamaan pienemmistäkin matkoista, kuten yläkuvan maaliskuisesta Ruotsin matkasta, blogin nimi tulee suunnitelmastamme pitää maailmanympärimatkamme kohteet yllätyksenä perheeltämme. Mieheni kun on kuulemma matkustanut Machu Picchua lukuun ottamatta riittävästi, joten hänen puolestaan saisin suunnitella reitin omien toiveitteni mukaan ja ojentaa lähtiessä pienen mustan matkakirjan suljettuine sivuineen, joihin kätkeytyisi reitillemme sisältyvistä kylistä ja kaupungeista ja josta saisi aina lentokentällä murtaa auki seuraavaa maata koskevat sivut. Olen aina rakastanut muistikirjoja ja asioiden suunnittelua, joten innostuin välittömästi tästä ehdotuksesta. Pienen mustan matkakirjan toteutuminen fyysisenä matkasuunnitelmana odottaa kuitenkin vielä maailmanympärimatkan konkretisoitumista sitten joskus, toivottavasti muutaman vuoden päästä, vaikka alustavia hotellivalintoja myöten olenkin jo reitin suunnitellut.

Tätä odotellessa

Kielen puhuminen paikan päällä

Osana omaa unelmaani on myös maailmanympärimatkan jokaisen maan kielen osaaminen edes keskivertotasolla, joten vaikka raha- ja tautitilanne sallisikin, olisi matka silti useamman vuoden päässä, sillä Australia ja Yhdysvallat eivät kuulu suunnitelmiini, vaan kohdevalikoima on monipuolisempi, ja toistaiseksi kielitaitoni painottuu eurooppalaisiin kieliin – espanja tosin kattaa suuren osan Etelä-Amerikastakin – ja varsinkin monimutkaisempien kirjoitusjärjestelmien kanssa olen törmännyt siihen, etten voi omaksua kieltä vain lukemalla ensin muutamia alkeisoppikirjoja ja sen jälkeen helppoja kirjoja, joita olen aiemmin lukenut jollain osaamallani kielellä, vaan opiskelu on työläämpää. Päädyinkin ostamaan elämäni ensimmäisen e-kirjan ja äänikirjan samasta teoksesta, jotta voisin kätevästi käyttää sähköistä sanakirjaa ja yhdistää näkemäni merkit kuultuun sanaan, vaikka muuten suosin paperisia kirjoja. Kindle on toisaalta kätevä tuon sisään rakennetun sanakirjan ansiosta, toisaalta käyttöliittymän kankeus ja turha automaattinen Wikipedia-haku hämmästyttää, kun kuitenkaan kyseessä ei ymmärtääkseni ole ihan marginaalinen tuote.

Sinänsä kielitaitoa ei useimmissa maissa selviytyäkseen tarvitse, mutta koska olen muutenkin innostunut kieltenopiskelusta ja haaveilen mahdollisuudesta yhdistää eri kielten käytön jonain päivänä muuhun työhöni, antaa matkaunelma lisämotivaatiota pitää kieltenopiskelua hengissä. Luontaisesti kun olen paitsi nopea innostumaan asioista, myös nopea kyllästymään varsinkin yhtään enemmän harjoittelua vaativiin asioihin.

Rakastan paperisia kirjoja

Minä matkustajana


Matkoilla olen kiinnostunut vanhasta arkkitehtuurista, kulttuurista ja historiasta, kauniista luonnosta ja ruoasta juomineen. Rakastan kaikenlaisia piknikkejä, joten jos sää vain sallii, aterioin puistossa tai merenrannalla ainakin yhden kerran joka matkalla. Shoppailu- tai biletysmahdollisuuksista en innostu kuin korkeintaan ruokatuliaisten suhteen. Voin matkalla helposti viettää tunnin paikallisen ruokakaupan valikoimaa tutkien, kauppahalleista puhumattakaan. Nyt tosin päätin yhdistää kesän Venetsian matkaani pari päivää Milanossa, koska vaatetilanteeni alkaa olla jo huolestuttava ja jos Milanosta ei löydy sopivia vaatteita, niin silloin ei löytyne mistään muualtakaan, vaan ne täytyy teettää.

Valitsen majapaikkani huolella, mahdollisuuksien rajoissa myös työmatkoilla, usein pyrkien paikalliseen estetiikkaan historiallisissa rakennuksissa. Joskus onnistuen, joskus surkuhupaisalla tavalla epäonnistuen. Hotellien mainoskuvat kun eivät aina vastaa todellisuutta. Kaipaisinkin itse enemmän hotelliarvosteluita Tripadvisorin ja muiden ulkopuolella, sillä monta kertaa olen yrittänyt googlata tietoa jostain tietystä hotellista ja vaikka arvostelusivut toki tarjoavat hyödyllisen koonnin usean ihmisen mielipiteistä, ovat niillä esiintyvät arvostelut usein melko geneerisiä ja lyhyitä ja isosta massasta voi olla vaikea löytää etsimäänsä informaatiota.

Pidän luksuksesta, mutta vaikka haaveilenkin matkasta Venice Simplon-Orient-Express junalla ja Venetsian Gritti Palacesta, geneeristä viiden tähden hotellia mieluummin valitsisin japanilaisen ryokanin onseneineen ja kaiseki-illallisineen tai koristeellisen riadin Marokossa. Silloinkin, jos raha ei oli esteenä. Minulle luksus onkin ennen kaikkea paikallisen historian ja kulttuurin kunnioittamista. Ja toisaalta auringonlaskuja, tammenterhopossua (Iberico de Bellota) piknikillä, päämärätöntä harhailua vanhoissa kaupunginosissa…

Similar Posts

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *